Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

Kauhutarinoita parhausjärjestyksessä

Tuleeko mieleen omia kauhutarinoita? Käy kirjoittamassa tarinasi!

88
(162 ääntä)

Ouija

Oli ihan normaali kesäilta. Vanhempani lähti viikonlopuksi käymään helsingissä. Asuimme isossa omakotitalossa, tai no asutaan vieläkin. Talo on vanha ja oli ollut käytössä jo pari sukupolvea taaksepäin. Talossa oli myöd ullakko. Minulla on myös isoveli, mutta hän oli lähtenyt kielimatkalle lontooseen, joten olin nyt kotona yksin. Päätin kutsua kaksi parasta kaveriani seurakseni, koska asuimme aika syrjässä täällä kiimingissä.

Kaverini tuli meille ja päätimme katsoa elokuvaa. Ystäväni Emma ja Siiri toi poppareita ja limsaa mukanaan. Katsoimme jotain kauhuleffaa, jossa nuoret kaverukset kokeilivat spiritismiä. Kesken elokuvan spiritismi istunnon tv sammui. Istuimme pimeässä. Juuri ja juuri erotimme toisemme. ulkonakaan ei ollut valon pilkahdustakaan. Emma kuitenkin nousi aika äkkiä ja meni laittamaan valoja päälle. Kaverini napsutteli valokatkaisijaa mutta valoja ei tullut. Sähköt siis oli mennyt. Menin keittiöön ja koitin tuleeko sinne valoja. Ei tullut. Mietimme mitä meidän pitäisi nyt tehdä. Menimme istumaan keittiön penkeille ja mutustelimme poppareita. Yhtäkkiä kuulimme kaikki jotain pientä kopinaa. Kuuntelimme kaikki jähmettyneinä hiiren hiljaa. Tajusin että kopina tulee ullakolta. Nousin ja kävelin hitaasti pimeällä käytävällä kaverit perässä kohti ullakko luukkua. Ullakolla ei oltu käyty moniin vuosiin, tai ainakaan itse en siellä ollut käynyt kun kerran joskus pienenä kun muutimme vasta tähän mummoni ja pappani kuoleman jälkeen. Kävellessämme kohti luukkua kopina lakkasi ja kun olimme luukun kohdalla kuului oikein iso kopahdus ka me kaikki säikähdimme. Katsoin kavereihini päin jotka juuri ja juuri erotin pimeydestä ja avasin ullakko luukun. Kiipesin varovasti, mutta en ole koskaan ollut kovin herkkä pelkäämään joten menin aika rohkeasti ullakolle. Kolautin pääni lamppuun ja käännyin katsomaan. Vedin lampun valonkatkaisiasta ja valot syttyivät. Outoa. Vain ullakon vanha lamppu syttyi mutta muualle ei tullut valoja. Katselin ympärilleni. Kaikki oli pölyn peitossa ja näki ettei siellä oltu käyty pitkiin aikoihin. Siirryin kuitenkin niin että Emma ja Siiri pääsisivät myös ullakolle.
Tästä se oikea tarina vasta alkaakin.

Kun olimme kaikki ullakolla katselimme tavaroita ja pyyhimme pölyjä niistä pois. Juuri kuin Siiri sanoi "iha ku siin leffas" niin huomasin jonkun paketin jossa luki *ouija*. Teksti näkyi hyvin epäselvästi koska teksti oli hieman kulunut ja paketto oli pölyn peitossa. Menin äkkiä paketin luo ja pyysin kavereitani katsomaan. Avasin paketin ja siellä se oli. Siellä oli uskomattoman hieno ja aito ouija/spiritismi lauta. Heti ehdotin että kokeilisimme. Emma ja Siiri sanoi aika epävarmasti vastaukset mutta suostuivat kuitenkin. Ouija paketissa oli myös tulitikkkuja ja jotain kynttilöitä löysimme ullakolta. Istuimme lattialle ja sammutumme valot ja sytytimme kynttilät.

Testasimme aluksi ja kysyimme kenestä Emman tykkää. Lasi liikkui ensin kirjaimeen T sitten U sitten O,M,A ja sitten tökkäsi eikä liikkunut mihinkään yhtäkkiä lasi liikkui sormiemme alla vauhdikkaasti S kirjaimelle ja pysähtyi siihen kuin paussille olisi ohjelman laittanut. Tuomas. Emman ihastus tosiaan oli Tuomas ja nykyään he ovat yhdessä. No koitimme seuraavaksi vastausta että onko huoneessa jokun muu kuin me kolme. Pyysimme merkkiä. Emme nyt käyttäneet lautaa. Jossain kilahti jokun hyvin pienesti. Pyysimme uudestaan merkkiä. Nyt kuului isompi kilahdus. Pyysin vielä kolmatta merkkiä ja sillä samalla hetkellä kaikki kolme kynttilää sammui, eikä se voinut olla mahdollista koska ullakolla ei ollut ikkunoita josta olisi tullut tuulta tai mitään. Heti kynttilöiden sammumisen jälkeen kuului kuiskaus mutta isolla äänellä "POIIIIIS" Olimme hetken hiljaa ja voin myöntää että silloin oli aika creepy tunnelma itselläkin. Yritimme kuitenkin sytyttää uudelleen kynttilät mutta sytytyslanka ei vain millään syttynyt ja tikut paloivat aina vain loppuun ja loppuun. Jouduimme siis lopettamaan. Kaiken karun huipuksi tv meni päälle ja volyymit oli täysillä. Lähdimme äkkiä pois ullakolta ja siellä elokuva taas pyöri. Valot oli taas palannut ja siitä hetkestä lähtien olen uskonut henkiin ja muuhun yliluonnolliseen aivan oikeasti.


Kirjoittanut nimimerkki Ouijawitch (nainen)

31.1.2015

Asuimme maatilalla, jossa oli vanha talorakennus. Ennen kuin saimme uuden talon rakennettua asuimme siinä, ja siellä kauhutarinat tapahtuivat. Sen vanha isäntä oli kuollut talon pirttiin. Nukuin talon toisessa huoneessa, sillä emme käyttäneet talon toista kerrosta ja rappusetkin sinne purettiin. Öisin saatoin nähdä kuinka huoneeni ovenkahvaa käännettiin alas ja kuinka ovi sitten avautuikin. Takana ei tietenkään ollut ketään.

Pihapiirissä on myöskin vanha navetta jossa on aika kolkko tunnelma.

Mutta, kun muutimme sitten uuden talon rakennus töiden jälkeen uuteen taloon, vanha asuin rakennus tietysti purettiin. Uuteen taloon rakennettiin toinen kuisti myöhemmin johon käytettiin vanhan talon pirtissä olleita ikkunoita.

Valvoin usein myöhään ja aloin huomaamaan kuinka oli kuin olohuoneen sohvalle olisi istunut joku näkymätön ja alkoi kuulua ääniä jotka eivät kuuluneet sinne, vaikka yksin olinkin. Juuri sen uuden kuistin puolelta.

Saattoi kuulua naurahduksia, askeleita ja koiran tassuttelua. Kuului myöskin kuin jakkaraa olisi vedetty saunamme laattalattialla, vaikka todellakin olin yksin.

Kaikkein järkyttävintä oli ehkä kun yksi sen "niistä toisista" asukkaista alkoi näkyä. Nimittäin tumma hiuksinen pikku tyttö. Hän näyttäytyi minulle pienemmän vessan peilissä, usein aamuyöllä. Mikään pahantahtoinen hän ei ollut, sillä tämän kasvoill aoli hymy ja katsoimme toisiamme silmiin peilin kautta. Ja sydämeni tykytti tietysti tuhatta ja sataa kun viimein poistuin vessasta. Tyttö näyttäytyi tuon tuosta siellä.

Meillä tuli usein myös sähkökatkoja, aina kun oli ukkosta tai tuuli tarpeeksi lujaa. No, kerran tuollaisen sähkökatkon aikana. Kun olin viemässä koiraani pihalle, näyttäytyi tuo pikkutyttö myöskin eteisen käytävässä muutaman hetken verran. Voin sanoa että suorastaan juoksin ulos.

Ilmapiiri talossa alkoi muuttumaan painostavammaksi ja suorastaan ahdistavaksi. Olen hyvin onnellinen kun muutimme pois sieltä.


Kirjoittanut nimimerkki Kaunokki (nuori aikuinen nainen)

26.2.2015

74
(104 ääntä)

Sisko

Okei, en tiedä miten aloittaisin, ja tiedän että aina on niitä jotka ei usko kuitenkaan, itsekkään tuskin uskoisin jos en olisi itse kokenut, sillä en uskonut mihinkään yliluonnolliseen asiaan. Ennen.

Muutama viikko sitten kun olin käymässä nukkumaan oltuani puhelimella, kellon ollessa ehkä puoli yksi, kuulin käytävästä juoksu askelia. Ajattelin että ehkä 6-vuotias pikkusiskoni oli menossa vessaan enkä välittänyt enempää. Jonkun ajan päästä olin jo melkein unessa kun kuuli huoneeni oven avautuvan ja yritin katsoa kuka se oli mutta tilanjakaja hyllyt estivät minua näkemästä ovelle sängystäni. Kuulin kevyiden askelten löhestyvän, ja näin siskoni kävelevän oudon hitaasti työpöytäni luo, joka oli ikkunan edessä, ja tarttuvan tuolini selkänojaan ja tuijottavan ulos sanaakaan sanomatta.

Kysyin että miksi ihmeessä olet vielä hereillä tähän aikaan, jolloin siskoni käänsi päänsä minuun päin silmät selällään ja suu kammottavassa virneessä. Hän rupesi yhtäkkiä nauramaan hysteerisesti, ja sydämmeni hakkasi kiivaasti oudossa tilanteessa. Kysyin oliko hän kunnossa, jolloin häl lopetti naurun ja meni vakavaksi kohdistaen katseensa minuun tuiman näköisenä. Hän avasi jo suutaan kuin sanoakseen jotan mutta sitten hän katsoi pimeään nurkkaan huoneenjakaja hyllyn toisella polella, ja hänen huulilleen nousi taas se kammottava hymy, sitten hän lähti nopeammin kuin olin koskaan nähnyt hänen liikkuvan, kiipeämään huoneen jakajahyllyn päälle (mikä on outoa koska hän on korkeanpaikan kammoinen ja alkaa itkemään jo jos joutuu edes metrin korkeuteen) nousin pystyyn ja yritin mennä nostamaan hänet alas.

Käskin häntä lopettamaan ja kysyi että mitä hän pelleili, hän oli jo hyllyn päällä mahallaan ja otin häne kädestään kiinni jolloin hän puraisi minua ja nauraen hyppäsi alas hyllyn toiselle polelle, kun munin perässä (en tietenkään yli vaan kiersin sen) siskoni istui matolla silmät taas selällään nauraen hullunlailla. Menin hänen luokseen ja nostin hänet syliin ja sanoin että tämä pelleily saariittää ja kysyin että mikä häntä vaivasi. Heti hänet syliin saatuani hän rupesi itkemään olkapäätäni vasten, jolloin äitini tuli huoneeseeni äkäisenä mitä seillä meukataan, ja siskoni huomatessaan rupesi lohduttamaan tätä. Ja vei sen takaisin nukkumaan. Sitten hän kysyi mitä tapahtui ja kerroin paniikissa, äiti näytti epäilevältä ja vain sanoi että sisko oli kuulemma vain varmaan kävellyt unissaan. Loppu yö kului juttua miettiessä. Olen parikertaa sen jälkeen kysynyt siskolta jutusta mutta hän.on ruennut molemmilla kerroilla itkemään. Olen tullut siihen tulokseen että oli siskoni sitten hereillä tai ei tuona yönä, niin häntä hallitsi jokin muu kuin hän itse...


Kirjoittanut nimimerkki 17w tyttönen (nuori nainen)

5.8.2016