Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

28
(36 ääntä)

Karmiva juttu

Äitini tekee usein iltavuoroja ja isä on vain viikonloput kotona koska hänen työpaikkansa on kaukana. Olen siis tottunut siihen että olen yksin kotona yön en pelkää sitä se on minusta vain kivaa mutta tämä yö jäi erityisesti mieleeni.

Olin sisällä kun koirani alkoi haukkua pihalla. Menin katsomaan että haluaako se sisälle. Se oli juuri oven edessä mutta haukkui kohti autotallia. Meillä on autotallin seinässä valo joka syttyy itsestään kun se havaitsee liikettä. Yritin saada koiraani sisälle mutta se ei kuunnellut vaan jatkoin haukkumista. Yhtäkkiä autotallin seinäsää oleva valo syttyi vaikken itse nähnyt mitään sen edessä olevaa liikettä.

Oli myöhä samana iltana ja olin sängyssäni katsomassa puhelintani. Sammutin valot ja päätin mennä nukkumaan. Minun sänkyni on niin että näen sieltä ovestani aulaan jossa on vanha antiikki peili jonka isä välttämättä halusi laittaa aulaan. En saanut unta ja katselin ympäri huonetta. Katseeni pysähtyi tuon karmivan peilin kohdalle. Näin peilissä naisen kasvot. Ne kasvot olivat karmivat ja katsoivat suoraan silmiini peilin kautta. Yhtäkkiä hahmo peilissä rupesi kallistamaan päätään ja hymyili minulle nukkemaisen kamalasti

En ikinä unohda sen karmivaa katseeta ja asia vaivaa minua vieläkin. Oliko se mielikuvitusta? En ehkä ikinä saa sitä selville mutta olen varma että en enään ikinä pidä huoneeni ovea auki etten vain nää niitä kamalia kasvoja uudestaan.


Kirjoittaja on nuori nainen

5.1.2016




Muita kauhutarinoita, joista voisit pitää

Asuttiin tosiaan tuossa Etelä-Pohjanmaalla, ja sitä taloa kutsuttiin rukousten taloksi. Ensimmäiseksi huomasimme, että ylhäällä olevien pienien vinttikamareiden ilma oli aivan superkylmää. Siellä haisi pahalta ja siellä oli vanhoja vaatteita. Kerran otin sieltä pari henkaria pois, ja kylmä henkäys kävi läpini. Hyi että, heitin ne henkarit sinne huoneeseen ja lukitsin oven. Siellä oli erittäin ahdistavaa olla yksin. Toisekseen, siellä kuului yöllä askelia. Meillä oli tuohon aikaan kaksi saksanpaimenkoiraa, joista toinen tykkäsi nukkua yläkerran portaiden vierellä. Kun askeleet alkoivat, kumpikin koira heräsivät syvimmästäkin unesta ja liikkuivat äidin viereen, eli pois portailta. Koiratkaan eivät tahtoneet enää pysyä ylhäällä.

Sitten oli kissa, joka tuli pihaamme pyörimään aina, kun jotain tällaista tapahtui. Saatoin jättää sen pihaamme, kääntyä minuutiksi pois ja se oli jossain. Meillä oli TOSI iso piha tuohon aikaan.

Sitten, eräänä päivänä olimme erään kaverini kanssa ratsastamassa hiekkatietä ja vilkaisimme metsänreunaan. Siellä oli nainen pitkässä valkoisessa leningissä ja mustilla hiuksilla. Hän heilui siellä kuin kutsuen. Saman tien se kissa ilmestyi taas. Me katsoimme TASAN sekunnin toisiamme, nainen oli hävinnyt, Laukkasimme kotiin ja kerroimme tapahtumasta. Hän uskoi.

En usko, että nainen oli mitenkään sidoksissa taloon, mutta talon henki EI vaikuttanut kovin uskovaiselta.


Kirjoittanut nimimerkki Kokija (nuori nainen)

31.1.2017

78
(328 ääntä)

Muisto

Minulla on eräs outo muisto, tai uni. Muistan että tämä tapahtui/näin tämän unen joskus pienenä ehkä n 2 vuotiaana. Olen ihmetellut miten voin tätä muistaa kun pysyviä muistojahan silloin ei vielä synny. Kuitenkin tapahtuma on tällainen.

Muistan että makaan rattaissa tai jossain muulla pehmeällä ja pian yläpuolelleni kumartuu vanha nainen. Hän hymyilee ystävällisesti, antaa suukon poskelleni ja alkaa laulaa. Laulun myötä nukahdan, viimeinen asia mitä muistan on se että hän haihtuu yläpuoleltani ilmaan ja sanoo pehmeällä äänellä: "mummin pieni enkeli" muuta en tuolta ajalta muista. Muistan että joskus pienenä kuulin jonkun puhuvan minulle hilma mummosta ja kun kysyin kuka hän on äiti selitti että se oli hänen äitinsä joka kuoli puolivuotta ennen syntymääni.

Tunnistan hänet samaksi henkilöksi joka lauloi minulle valokuvista joita meillä on ja kerran kun hyräilin tuon selkeän muistikuvani laulua äiti kysyi kuinka tiedän sen laulun, sillä kukaan ei ollut minulle sitä laulanut, mutta mummini oli kuulemma aina laulanut sitä äidilleni kun tämä oli pieni, tosin äiti ei muistanut laulua ennen kuin hyräilin sitä. Itsekkään en laulun sanoja muista mutta muistan sävelen. Tästä on minulle jäänyt silti lämmin muistikuva


Kirjoittaja on nainen

31.1.2017