Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

21
(59 ääntä)

Kauhutarinoita koirasta

Eräs kaverini (nainen) oli saanut oman kämpän ja pari vuotta aikaisemmin oli hänen äitinsä mennyt erään leskimiehen kanssa naimisiin.

No kaverini sai kämpän ja muutti sinne. Kaverilla oli myös saksan paimenkoira nelisen vuotta. No totta kai oltiin siellä usein porukalla ja autettiin muutossa. Kaveri sai isäpuoleltaa hänen vanhan sohvansa. Samoin tämä asunto oli ollut aikaisemmin tämän isäpuolen kämppä. Itse en pitänyt asunnon ilmapiiristä alkuunsa ja jostakin syystä en ikinä siellä yötä viettänyt.

Ensimmäiset tapahtumat alkoivat saman vuoden uudenvuoden aattona kun tämä koira puri kaveriani käteen. Se koira oli maailman kiltein ja tämän uudenvuoden jälkeen sitä sai kaikki varoa, koska se murisi ja oli muutenkin äreä. No ei se purema sinällään mikään ongelma ollut paitsi saman vuoden huhtikuussa kun sama koira puri tämän kaverini pikku veljen käden todella pahasti ja ihan ilman mitään syytä. Koira jouduttiin lopettaman tapahtuman jälkeen.

Tän koiran lähdön jälkeen kämpässä tapahtui kaikkea. Stereot meni itsestään päälle, valot syttyi ja sammui, ovet aukesi ja meni kiinni ja kaiken maailman huokauksia ja huutoja kuului öisin olohuoneesta.
No nämä kuitenkin loppui kun kaverini osti itselleen Rotvailerin. Tämän koiran kanssa ei ollutkaan mitään ongelmia, mutta semmoinen outo juttu tapahtui että kun kaveri oli päivällä nukkumassa niin tämä koira oli tippunut 7. kerroksesta alas. Outoa tässä on se että ikkuna oli ollut hakasessa ja sitä ei saa edes pikkulapsi auki. Samoin koiran luonteeseen ei kuulu lähteä minkään perään niin korkealta. Itse näin unta tästä tapahtumasta tämän jälkeen 3 kertaa ja joka kerralla uni meni niin että se koira oli siinä sohvalla ja nuuhki ulos. Yht äkkiä ikkuna aukesi hakasesta ja joku tönäisi koiran ulos. Kaverini sitten murtui tästä ja muutti äitinsä luokse joka oli juuri eronnut miehestään.

Palataan siihen mitä muuta taustalla oli tapahtunut.
Eli tämä kaverini mutsi oli mennyt tämän miehen kanssa naimisiin ja tämä mies oli leski. Heillä oli tiettyjä sopimuksia suhteessa ja yksi oli se että molemmilla on oma henkilökohtainen yöpöytä sängyn puoliensa vieressä. No tämä äiti oli sitten ihmetellyt mitä se mies oikein tekee joka ilta kun se sitä laatikkoa availee ja jotakin hypistelee,suukottelee ja supisee itsekseen, mutta ei viittinyt kysyä koska asia oli henk.koht.
No heillä tuli sitten ero riitojen takia ja tämä kaverini äiti muutti pois. No sitten tämä kaveri tuli rauhoittamaan hermojaan sinne mutsilleen ja kertoi tapahtuneesta. Tämä äiti sitten rupesi miettimään asioita ja päätti varmistua vähän. Hänellä oli edellee avaimet sinne miehen asuntoon ja päätti käydä siellä sillä aikaan kun tämä oli töissä. Kun hän avasi sen laatikon ja katsoi mitä siellä oli niin hän tajusi kaiken ja asioiden yhteyden.

Siellä laatikossa oli tämän miehen ex-vaimon kuvia, hiuksia ym. mikä oli kuulunut tälle naiselle. Eli tämä mies oli joka yö kertonut että rakastaa tätä viellä ja toivonut että hän tulisi takaisin. Samoin tämä kaverini mutsi muisti että tämä vaimo oli kuollut uudenvuoden aattona siinä kaverini asunnossa siinä samalla sohvalla mikä oli siinä olohuoneessa. Samoin se Heinäkuu oli ollut heidän hääpäivänsä. Tietenkin tämä oli tullut kummittelemaan kun toinen oli niin pyytänyt.

Nyt menee sitten jo hurjaksi, joten heikkohermoiset lopettakaa lukeminen...

Tää kaveri mutsi lähti samantien sinne lapsensa asuntoon. Tarkoituksena oli poistaa se sohva ja nopeasti. No hän tuli omilla avaimilla sinne kämppää sisälle. (Asunto oli niin että ulko-ovea vasta päätä oli olohuoneen ovi ja siitä näkee suoraan sen sohvan.) jahän ei voinnut usko silmiään. Se miehen entinen makasi siinä sohvalla ja nousi ylös ja kääntyi katsomaan tätä. Siinä samassa tämä kaveri mutsi paiskasi oven kiinni ja painui tupakalle. Hän vakuutteli koko ajan että se oli vain mielikuvitusta ja sain itsensä rauhoitumaan. No hän avasi uudelleen oven, mutta se istui edelleen siinä sohvalla ja osoitti häntä sormella ja rupesi nauramaan ja sanoi että hän ei jätä ikinä häntä ja hänen lapsiaan rauhaan. No kaveri mutsi sitten paiskasi oven kiinni ja meni naapurista pyytämään kanto apua. Siellä nnapurissa asuu minun ystäviäni. No hän ei kertonut mitään tapahtuneesta ja sai kanto apua sielt. He menivät sinne asuntoon ja siellä ei ollut mitään. No kun kaveri äiti otti toisesta päästä sohvaa kiinni niin hän ei saanut sohvaa ylös, vaikka sohva painaa nippanappa 10kg. No kaverini kantoi sen siten hissin, mutta tää äiti ei uskaltanut tulla koska pelkäsi että se syöksyisi alas. He veivät sen sitten roskis katokseen ja laittoivat sen sohvan laatikoiden taakse puristuksiin. Heti kun he olivat lähteneet niin oli kuulunut iso kolaus ja he menivät takaisin katsomaan mitä oli tapahtunut. Se roskis oli keskellä sitä katosta. No ne sitten otti siittä sohvasta jalat irti ja laittoivat sen todella hyvin sinne laatikoiden taakse, sillein että tämä ei pääse sieltä pois. No kun ne oli saanut sen sinne niin sohva rupesi hyppimään paikallaa ja takomaan seinää, mutta ei päässyt pois ja tämän näki kaikki. Tämä äiti ja kaksi mun ystävää. Siihen loppui se kummittelu ym. ilmiöt tämän perheen kohdalla.

Tämän tarina kertoi minulle juuri tämä äiti. Samoin nämä kaksi ystävääni ovat kertoneet ilman että tiesivät että tiedän tämän jutun. Tosin he kertoivat vain siitä oudosta sohvasta. Kyllä niiden ilmeet olikin näkemisen arvoiset kun kerroin koko jutun.


2.10.2014




Muita kauhutarinoita, joista voisit pitää

Asuttiin tosiaan tuossa Etelä-Pohjanmaalla, ja sitä taloa kutsuttiin rukousten taloksi. Ensimmäiseksi huomasimme, että ylhäällä olevien pienien vinttikamareiden ilma oli aivan superkylmää. Siellä haisi pahalta ja siellä oli vanhoja vaatteita. Kerran otin sieltä pari henkaria pois, ja kylmä henkäys kävi läpini. Hyi että, heitin ne henkarit sinne huoneeseen ja lukitsin oven. Siellä oli erittäin ahdistavaa olla yksin. Toisekseen, siellä kuului yöllä askelia. Meillä oli tuohon aikaan kaksi saksanpaimenkoiraa, joista toinen tykkäsi nukkua yläkerran portaiden vierellä. Kun askeleet alkoivat, kumpikin koira heräsivät syvimmästäkin unesta ja liikkuivat äidin viereen, eli pois portailta. Koiratkaan eivät tahtoneet enää pysyä ylhäällä.

Sitten oli kissa, joka tuli pihaamme pyörimään aina, kun jotain tällaista tapahtui. Saatoin jättää sen pihaamme, kääntyä minuutiksi pois ja se oli jossain. Meillä oli TOSI iso piha tuohon aikaan.

Sitten, eräänä päivänä olimme erään kaverini kanssa ratsastamassa hiekkatietä ja vilkaisimme metsänreunaan. Siellä oli nainen pitkässä valkoisessa leningissä ja mustilla hiuksilla. Hän heilui siellä kuin kutsuen. Saman tien se kissa ilmestyi taas. Me katsoimme TASAN sekunnin toisiamme, nainen oli hävinnyt, Laukkasimme kotiin ja kerroimme tapahtumasta. Hän uskoi.

En usko, että nainen oli mitenkään sidoksissa taloon, mutta talon henki EI vaikuttanut kovin uskovaiselta.


Kirjoittanut nimimerkki Kokija (nuori nainen)

31.1.2017

78
(328 ääntä)

Muisto

Minulla on eräs outo muisto, tai uni. Muistan että tämä tapahtui/näin tämän unen joskus pienenä ehkä n 2 vuotiaana. Olen ihmetellut miten voin tätä muistaa kun pysyviä muistojahan silloin ei vielä synny. Kuitenkin tapahtuma on tällainen.

Muistan että makaan rattaissa tai jossain muulla pehmeällä ja pian yläpuolelleni kumartuu vanha nainen. Hän hymyilee ystävällisesti, antaa suukon poskelleni ja alkaa laulaa. Laulun myötä nukahdan, viimeinen asia mitä muistan on se että hän haihtuu yläpuoleltani ilmaan ja sanoo pehmeällä äänellä: "mummin pieni enkeli" muuta en tuolta ajalta muista. Muistan että joskus pienenä kuulin jonkun puhuvan minulle hilma mummosta ja kun kysyin kuka hän on äiti selitti että se oli hänen äitinsä joka kuoli puolivuotta ennen syntymääni.

Tunnistan hänet samaksi henkilöksi joka lauloi minulle valokuvista joita meillä on ja kerran kun hyräilin tuon selkeän muistikuvani laulua äiti kysyi kuinka tiedän sen laulun, sillä kukaan ei ollut minulle sitä laulanut, mutta mummini oli kuulemma aina laulanut sitä äidilleni kun tämä oli pieni, tosin äiti ei muistanut laulua ennen kuin hyräilin sitä. Itsekkään en laulun sanoja muista mutta muistan sävelen. Tästä on minulle jäänyt silti lämmin muistikuva


Kirjoittaja on nainen

31.1.2017