Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

6
(62 ääntä)

Koulu kummitus

Meidän koulu on kaksi kerroksinen. Siellä on portaat alakertaan jossa on liikuntasali, pukuhuoneet jne. Aina kun oon mennyt niitä portaita ylös tai alas niin on aina pakko pitää kaiteesta kiinni ihan täysillä. Kerran kuulin kun meidän ope kerto, että eräs meidän koulun oppilas on menehtynyt joitain vuosia sitten (se höpötti siitä miten ei saa juosta käytävillä ja hyppiä portaissa ja näin yritti saada meidät menemään rauhallisesti portaissa). Mä kysyin että missä se oppilas oli kuollut ja opettja sanoi, että se oli kaatunut niissä portaissa, jotka vie liikuntasaliin ja pukuhuoneisiin ja sillä oli taittunut useita raajoja ja kaula. Mä ja mun kaveri oltiin koulun jälkeen menossa tanssiin, joka järjestetään koulun liikuntasalissa. Kun olimme portaissa, niitten portaitten alta kuulu jotain ja yhtäkkiä portaiden alta tuli kädet niiden porttaiten läpi. Sittrn me lähettiin äkkiä juoksemaan ne alas ja se mun kaveri meinas kaatua mut otti äkkiä kaiteesta kiinni. Myehemmin niitten portaitten vieressä olevasta ikkunasta joku tuijotteli mua kun olin lähössä koulusta. Ja tää kauhutarina on ihan totta!


Kirjoittanut nimimerkki Rontsu (nuori)

17.1.2015




Muita kauhutarinoita, joista voisit pitää

Asuttiin tosiaan tuossa Etelä-Pohjanmaalla, ja sitä taloa kutsuttiin rukousten taloksi. Ensimmäiseksi huomasimme, että ylhäällä olevien pienien vinttikamareiden ilma oli aivan superkylmää. Siellä haisi pahalta ja siellä oli vanhoja vaatteita. Kerran otin sieltä pari henkaria pois, ja kylmä henkäys kävi läpini. Hyi että, heitin ne henkarit sinne huoneeseen ja lukitsin oven. Siellä oli erittäin ahdistavaa olla yksin. Toisekseen, siellä kuului yöllä askelia. Meillä oli tuohon aikaan kaksi saksanpaimenkoiraa, joista toinen tykkäsi nukkua yläkerran portaiden vierellä. Kun askeleet alkoivat, kumpikin koira heräsivät syvimmästäkin unesta ja liikkuivat äidin viereen, eli pois portailta. Koiratkaan eivät tahtoneet enää pysyä ylhäällä.

Sitten oli kissa, joka tuli pihaamme pyörimään aina, kun jotain tällaista tapahtui. Saatoin jättää sen pihaamme, kääntyä minuutiksi pois ja se oli jossain. Meillä oli TOSI iso piha tuohon aikaan.

Sitten, eräänä päivänä olimme erään kaverini kanssa ratsastamassa hiekkatietä ja vilkaisimme metsänreunaan. Siellä oli nainen pitkässä valkoisessa leningissä ja mustilla hiuksilla. Hän heilui siellä kuin kutsuen. Saman tien se kissa ilmestyi taas. Me katsoimme TASAN sekunnin toisiamme, nainen oli hävinnyt, Laukkasimme kotiin ja kerroimme tapahtumasta. Hän uskoi.

En usko, että nainen oli mitenkään sidoksissa taloon, mutta talon henki EI vaikuttanut kovin uskovaiselta.


Kirjoittanut nimimerkki Kokija (nuori nainen)

31.1.2017

78
(328 ääntä)

Muisto

Minulla on eräs outo muisto, tai uni. Muistan että tämä tapahtui/näin tämän unen joskus pienenä ehkä n 2 vuotiaana. Olen ihmetellut miten voin tätä muistaa kun pysyviä muistojahan silloin ei vielä synny. Kuitenkin tapahtuma on tällainen.

Muistan että makaan rattaissa tai jossain muulla pehmeällä ja pian yläpuolelleni kumartuu vanha nainen. Hän hymyilee ystävällisesti, antaa suukon poskelleni ja alkaa laulaa. Laulun myötä nukahdan, viimeinen asia mitä muistan on se että hän haihtuu yläpuoleltani ilmaan ja sanoo pehmeällä äänellä: "mummin pieni enkeli" muuta en tuolta ajalta muista. Muistan että joskus pienenä kuulin jonkun puhuvan minulle hilma mummosta ja kun kysyin kuka hän on äiti selitti että se oli hänen äitinsä joka kuoli puolivuotta ennen syntymääni.

Tunnistan hänet samaksi henkilöksi joka lauloi minulle valokuvista joita meillä on ja kerran kun hyräilin tuon selkeän muistikuvani laulua äiti kysyi kuinka tiedän sen laulun, sillä kukaan ei ollut minulle sitä laulanut, mutta mummini oli kuulemma aina laulanut sitä äidilleni kun tämä oli pieni, tosin äiti ei muistanut laulua ennen kuin hyräilin sitä. Itsekkään en laulun sanoja muista mutta muistan sävelen. Tästä on minulle jäänyt silti lämmin muistikuva


Kirjoittaja on nainen

31.1.2017