Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

13
(73 ääntä)

Lisää kauhutarinoita

Meidän talossa on aina kuulunut kaikkia ihmeellisiä ääniä ja tapahtunut vähän mitä sattuu kummallista. Talomme on aika vanha maalaistalo jossa on tähän mennessä kyllä asunut vasta kaksi sukupolvea.

Yhtenä päivänä olin mun kaverin kanssa kahestan meillä. Oltiin tavallisesti mun huoneessa kunnes mun kaverille tuli vessa hätä. Kaveri pyysi jos voisin tulla istumaan siksi aikaa saunaan kun hän käy vessassa (meillä on siis sauna/pesuhuone ja wc samassa) koska hän on kokenut paljon kaikkea yliluonnollista juuri meidän vessassa. Suostuin sitten istumaan siellä sauassa. Oltiin juuri menossa sinne vessaan ja kun mentiin sisälle kummatkin jähmettyi. Moppi jolla me kuivataan lattiat aina suihkun jälkeen oli melkein keskellä pesuhuoneen lattiaa ja heilui siinä edestakaisin ja välillä kosketti lattiaakin ja nousi sitten takaisin pystyyn vaikka kukaan ei edes koskenut koko moppiin. Pari sekuntia kestävän järkytyksen jälkeen juostiin sitten eteiseen laittamaan kenkiä ihan paniikissa jalkaan. Mun piti vielä käydä hakemassa puhelin keittiöstä. Keittiössä sitten näin maton liikkuvan lattialla itsekseen eteenpäin. Sieppasivat puhelimen pöydältä ja juoksin äkkiä ulos kaverini perässä. En maininnut tuosta matosta enää kaverilleni koska hän oli jo ihan tarpeeksi paniikissa jo muutenkin. Sitten juostiin pihalta pois n. 20m päässä olevalle tielle josta vielä näki meidän pesuhuoneen ikkunaan (siis pieni ikkuna seinän yläkulmassa mistä näkee ulos jos nousee seisomaan penkille). Katsottiin sitten ikkunaan ja nähtiin vaalea suunnilleen valkoinen olio ikkunassa katsomassa suoraan meihin. Juostiin sitten viereisiin autotien reunaan ja soitettiin mun äidille joka sanoi ensin että "teidän mielikuvitus vaan laukkaa" mutta kun äito sitten tuli kotiin selitettiin mitä oltiin nähty äitikin uskoi.

Toinen hyvin hämmentävä asia mikä on tapahtunut juuri sen samaisen kaverin kanssa oli: istuttiin taas mun huoneessa piirtämässä kirjoituspöydän äärellä. Yht äkkiä joku huusi täysiä takanamme jotain "ÄI ÄI ÄI" tai jotain vastaavaa. Mun kaveri luuli että se olin mä ja mä luulin että se oli mun kaveri. Taas jälleen kerran juostiin sitten ulos ovet paukkuen tien reunaan soittamaan äitille.

Myös erään toisen kaverin kanssa ollaan kuultu että napit kaadetaan yläkerrassa lattialle. Mentiin sitten katsomaan että oliko siellä niitä nappeja kaadettu mutta napit olivat siististi laatikossa sohvan päällä mihin olin ne edellisenä päivänä jättänyt, mutta sohvan vieressä oli kaksi nappia lattialla. Kerran taas yksin ollessani kuulin CD-levyjen tippuvan lattialle. Ensimmäisestä kerrasta en niinkään välittänyt mutta kun ääni toistui oli pakko hakea äiti kanssani ulkoa haravoimasta katsomaan oliko tosiaan CD-levyt tippuneet hyllystä, mutta ei ollut.

Välillä illalla yrittäessäni nukahtaa kuulen keittiön/olohuoneen suunnalta ihmeellisiä askeleen ääniä tai vaimeaa puhetta ja joskus yksin ollessani tunnen jonkun tarkkailevan mua rappukuilusta.

Olen myös huomannut että näen henkiä kun joskus muutama vuosi sitten istuin äitini kanssa olohuoneessa jossa on kaksi oviaukkoa. Sanoin äitille että joskus näen jonkun miehenä ääriviivat istumassa tossa oviaukosta ja äiti kerto että sen veli istu aina siinä pyörätuolissa jos joitain vieraita oli olohuoneessa tai se tahtoi katsoa telkkaria, äitin veli oli siis jo kuollut johonkin sairauteen monia vuosia ennen mun syntymää.

En enää pelkää näitä kaikkia ääniä ja tapahtumia kuin ennen kun nyt olen oppinut elämään tämän talon tapaan.


Kirjoittanut nimimerkki Kummitusten kanssa (nuori nainen)

31.1.2015




Muita kauhutarinoita, joista voisit pitää

Asuttiin tosiaan tuossa Etelä-Pohjanmaalla, ja sitä taloa kutsuttiin rukousten taloksi. Ensimmäiseksi huomasimme, että ylhäällä olevien pienien vinttikamareiden ilma oli aivan superkylmää. Siellä haisi pahalta ja siellä oli vanhoja vaatteita. Kerran otin sieltä pari henkaria pois, ja kylmä henkäys kävi läpini. Hyi että, heitin ne henkarit sinne huoneeseen ja lukitsin oven. Siellä oli erittäin ahdistavaa olla yksin. Toisekseen, siellä kuului yöllä askelia. Meillä oli tuohon aikaan kaksi saksanpaimenkoiraa, joista toinen tykkäsi nukkua yläkerran portaiden vierellä. Kun askeleet alkoivat, kumpikin koira heräsivät syvimmästäkin unesta ja liikkuivat äidin viereen, eli pois portailta. Koiratkaan eivät tahtoneet enää pysyä ylhäällä.

Sitten oli kissa, joka tuli pihaamme pyörimään aina, kun jotain tällaista tapahtui. Saatoin jättää sen pihaamme, kääntyä minuutiksi pois ja se oli jossain. Meillä oli TOSI iso piha tuohon aikaan.

Sitten, eräänä päivänä olimme erään kaverini kanssa ratsastamassa hiekkatietä ja vilkaisimme metsänreunaan. Siellä oli nainen pitkässä valkoisessa leningissä ja mustilla hiuksilla. Hän heilui siellä kuin kutsuen. Saman tien se kissa ilmestyi taas. Me katsoimme TASAN sekunnin toisiamme, nainen oli hävinnyt, Laukkasimme kotiin ja kerroimme tapahtumasta. Hän uskoi.

En usko, että nainen oli mitenkään sidoksissa taloon, mutta talon henki EI vaikuttanut kovin uskovaiselta.


Kirjoittanut nimimerkki Kokija (nuori nainen)

31.1.2017

64
(292 ääntä)

Muisto

Minulla on eräs outo muisto, tai uni. Muistan että tämä tapahtui/näin tämän unen joskus pienenä ehkä n 2 vuotiaana. Olen ihmetellut miten voin tätä muistaa kun pysyviä muistojahan silloin ei vielä synny. Kuitenkin tapahtuma on tällainen.

Muistan että makaan rattaissa tai jossain muulla pehmeällä ja pian yläpuolelleni kumartuu vanha nainen. Hän hymyilee ystävällisesti, antaa suukon poskelleni ja alkaa laulaa. Laulun myötä nukahdan, viimeinen asia mitä muistan on se että hän haihtuu yläpuoleltani ilmaan ja sanoo pehmeällä äänellä: "mummin pieni enkeli" muuta en tuolta ajalta muista. Muistan että joskus pienenä kuulin jonkun puhuvan minulle hilma mummosta ja kun kysyin kuka hän on äiti selitti että se oli hänen äitinsä joka kuoli puolivuotta ennen syntymääni.

Tunnistan hänet samaksi henkilöksi joka lauloi minulle valokuvista joita meillä on ja kerran kun hyräilin tuon selkeän muistikuvani laulua äiti kysyi kuinka tiedän sen laulun, sillä kukaan ei ollut minulle sitä laulanut, mutta mummini oli kuulemma aina laulanut sitä äidilleni kun tämä oli pieni, tosin äiti ei muistanut laulua ennen kuin hyräilin sitä. Itsekkään en laulun sanoja muista mutta muistan sävelen. Tästä on minulle jäänyt silti lämmin muistikuva


Kirjoittaja on nainen

31.1.2017