Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

14
(54 ääntä)

Mummon uni

Tämä tapahtui vuonna 1976. Vaari oli viisikymppinen, kun hän lähti ajamaan traktorilla. Traktori kaatui ja vaarilta meni niskat nurin.

Hieman ennen vaarin kuolemaa äidilleni oli tullut vahva tunne, että nyt pitäisi lähteä isää katsomaan. Jäi lähtemättä ja sitten saapuikin suru-uutinen. Vaarin kuoleman jälkeen mummoni näki vaarista unen. Siinä unessa hän oli äitinsä mökissä ja katseli ikkunasta ulos. Hän näki, että vaari tuli sitä peltojen halki johtavaa soratietä pitkin mökille päin. Mummo ajatteli, että miehensä tulee kylään. Vaari saapui siihen portille, muttei tullutkaan pihaan, vaan käveli tien toiselle puolelle. Siihen ojan penkalle hän kävi istumaan, oleili siinä jonkin aikaa. Otti hattunsa käteen. Sitten hän nousi ylös ja lähti kävelemään takaisin tulosuuntaan, eikä tullutkaan mökille. Tämän saman unen mummoni näki muutaman kerran.

Yli 20 vuotta myöhemmin, 1990-luvulla, minä ajoin pyörällä erästä lenkkiä. Kotoani oli tuonne isomummon mökille yli 40 km matkaa. Mökiltä muutama kilometri, sitä soratietä pitkin, kulki päällystetty seututie. Siinä oli sitä pienen kylän keskustaa, jossa oli myös pieni kioski. Tuo kioski oli paikka, missä tein aina U-käännöksen ja pyöräilin takaisin kotiin, tosin hieman eri reittiä pitkin, mitä olin kylille pyöräillyt.

Vuosia myöhemmin, kun en enää ajanut tuota lenkkiä, mieleeni tuli tuo mummoni uni. Ihmettelin hieman, että kuinka olinkin ajellut sitä lenkkiä? Olin ollut vähän kuin mummoni unen vaari: tulin pitkän matkan päästä, käännyin ympäri ja lähdin takaisin tulosuuntaani.

Mummoni on kuollut jo kohta 7 vuotta sitten. Hän kuoli niin, etten ollut nähnyt häntä yli vuoteen. Se jäi minua harmittamaan, koska olisin halunnut hänet vielä nähdä.

Tässä jokin aika sitten sattui tosi outo juttu: Kesällä 2013 olin ottanut kissanpennun. Se siitä kasvoi ja siitä tuli hyvin kiltti kissa, sellainen sylikissa, joka tulee aina syliin nukkumaan, kun katselen televisiota divaanisohvalla. Muutenkin se on paljon lähelläni, aina kun olen kotona. No kerran se tuli lähelleni ja katsoi minua silmiin. Siinä minulle tuli tunne, että aivan kuin se olisi ollut mummoni, joka tervehti minua. Se tuntuu tosi hullulta, että kuinka se olisi voinut olla edes mahdollista? Olen yrittänyt keksiä selitystä, että mistä tuo tunne mummoni läsnäolosta tuli. Se oli todella voimakas. En vain ole löytänyt sille järjellistä selitystä, mutta en ole myöskään lähtenyt uskomaan siihenkään, että tuo kissani olisi uudelleensyntynyt mummoni. Jonkun uskon mukaanhan ihminen voi syntyä tänne uudelleen, esim. eläimen muodossa, mutta se ei mahdu ainakaan minun ajatusmaailmaani. Mutta, mistä lie se tunne silloin tulikin. Se ei ole toistunut ja siitä on nyt muutama kuukausi aikaa.


Kirjoittaja on keski-ikäinen mies

15.3.2016




Muita kauhutarinoita, joista voisit pitää

Asuttiin tosiaan tuossa Etelä-Pohjanmaalla, ja sitä taloa kutsuttiin rukousten taloksi. Ensimmäiseksi huomasimme, että ylhäällä olevien pienien vinttikamareiden ilma oli aivan superkylmää. Siellä haisi pahalta ja siellä oli vanhoja vaatteita. Kerran otin sieltä pari henkaria pois, ja kylmä henkäys kävi läpini. Hyi että, heitin ne henkarit sinne huoneeseen ja lukitsin oven. Siellä oli erittäin ahdistavaa olla yksin. Toisekseen, siellä kuului yöllä askelia. Meillä oli tuohon aikaan kaksi saksanpaimenkoiraa, joista toinen tykkäsi nukkua yläkerran portaiden vierellä. Kun askeleet alkoivat, kumpikin koira heräsivät syvimmästäkin unesta ja liikkuivat äidin viereen, eli pois portailta. Koiratkaan eivät tahtoneet enää pysyä ylhäällä.

Sitten oli kissa, joka tuli pihaamme pyörimään aina, kun jotain tällaista tapahtui. Saatoin jättää sen pihaamme, kääntyä minuutiksi pois ja se oli jossain. Meillä oli TOSI iso piha tuohon aikaan.

Sitten, eräänä päivänä olimme erään kaverini kanssa ratsastamassa hiekkatietä ja vilkaisimme metsänreunaan. Siellä oli nainen pitkässä valkoisessa leningissä ja mustilla hiuksilla. Hän heilui siellä kuin kutsuen. Saman tien se kissa ilmestyi taas. Me katsoimme TASAN sekunnin toisiamme, nainen oli hävinnyt, Laukkasimme kotiin ja kerroimme tapahtumasta. Hän uskoi.

En usko, että nainen oli mitenkään sidoksissa taloon, mutta talon henki EI vaikuttanut kovin uskovaiselta.


Kirjoittanut nimimerkki Kokija (nuori nainen)

31.1.2017

78
(328 ääntä)

Muisto

Minulla on eräs outo muisto, tai uni. Muistan että tämä tapahtui/näin tämän unen joskus pienenä ehkä n 2 vuotiaana. Olen ihmetellut miten voin tätä muistaa kun pysyviä muistojahan silloin ei vielä synny. Kuitenkin tapahtuma on tällainen.

Muistan että makaan rattaissa tai jossain muulla pehmeällä ja pian yläpuolelleni kumartuu vanha nainen. Hän hymyilee ystävällisesti, antaa suukon poskelleni ja alkaa laulaa. Laulun myötä nukahdan, viimeinen asia mitä muistan on se että hän haihtuu yläpuoleltani ilmaan ja sanoo pehmeällä äänellä: "mummin pieni enkeli" muuta en tuolta ajalta muista. Muistan että joskus pienenä kuulin jonkun puhuvan minulle hilma mummosta ja kun kysyin kuka hän on äiti selitti että se oli hänen äitinsä joka kuoli puolivuotta ennen syntymääni.

Tunnistan hänet samaksi henkilöksi joka lauloi minulle valokuvista joita meillä on ja kerran kun hyräilin tuon selkeän muistikuvani laulua äiti kysyi kuinka tiedän sen laulun, sillä kukaan ei ollut minulle sitä laulanut, mutta mummini oli kuulemma aina laulanut sitä äidilleni kun tämä oli pieni, tosin äiti ei muistanut laulua ennen kuin hyräilin sitä. Itsekkään en laulun sanoja muista mutta muistan sävelen. Tästä on minulle jäänyt silti lämmin muistikuva


Kirjoittaja on nainen

31.1.2017