Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

Muutin vanhempieni kanssa 6-vuotiaana uuteen asuntoon. Näin sen talon pihassa 2 eri kertaa jo kuolleen ihmisen henget. Tapahtumat sattuivat ilmeisesti seuraavan kesän aikana kun olimme asuneet talossa vajaan vuoden.

Ensimmäisellä kertaa olin isäni kanssa pihalla. Oli kaunis kesäpäivä, isäni pesi autoa ja minä leikin omia leikkejäni, kun päätin mennä talon takapihalle. Minä juoksin takapihalle, kun yllättäen näin pihalla olevan puun alla istuvan tytön. Jäin seisomaan paikoilleni katsomaan tyttöä. Jotenkin vaistomaisesti tiesin, että tyttö ei ollut kotoisin tästä maailmasta, sillä hänellä oli päällään mustat, vanhanaikaiset vaatteet ja mukanaan laukku, johon hän oli parhaillaan laittamassa kädessään olevaa kirjaa. Tyttö oli arviolta 10-11 vuotias ja vaatetuksesta päätellen rikkaan perheen tytär. En tiedä, kuinka kauan seisoin katsomassa tyttöä ennen kuin lähdin juoksemaan takaisin etupihalle hakeakseni isän katsomaan kyseistä tyttöä. Kun palasin isäni kanssa kyseisen puun luokse, niin siellä ei enää ollut ketään. Tämä tapaus oli minulle selvästi pelottava, sillä en ollut koskaan nähnyt kuolleen ihmisen henkeä ja vaikka tyttö ei tuntunut edes huomanneen minua, niin silti hän vaikutti minusta jollain tapaa pelottavalta ja uhkaavalta, aivan kuin hän ei olisi halunnut tulla huomatuksi tai häirityksi.

Toinen tapaus sattui melko pian ensimmäisen tapauksen jälkeen. Olimme taas isän kanssa kaksi pihalla. Myös tällä kertaa oli kesäinen ja kaunis päivä. Isäni teki omia töitään muutaman metrin päästä minusta ja minä leikin pikkuautoilla maassa, kun yllättäen vieressäni seisoi noin 70-vuotias, ystävällisen näköinen mies, jolla mukanaan polkupyörä ja päällään vaaleanruskea puku. Jollain tapaa vaistosin heti, että hänkään ei ollut kotoisin tästä maailmasta, kuten ei ollut myöskään edellisen kertomuksen tyttö. Tiesin myös heti miehen nähdessäni, että hän oli joku talon edellisistä asukkaista, joka tahtoi tietää, että miten talon sen hetkisille asukkaille kuuluu, Mies kysyi minulta, että kuinka pitkään olimme asuneet kyseisessä talossa ja minä vastasin, että "Vajaan vuoden". Silloin isäni kysyi minulta ihmeissään, että kenelle minä puhun. Minä katsoin isääni ja sanoin ihmetellen, että vieressäni seisovalle miehelle tietenkin, mutta kun katsoin kohtaan, jossa mies oli seisonut, niin hän ei ollut enää siinä. Tästä tapauksesta ei jäänyt minulle minkäänlaista pelkoa, sillä vaistosin ettei kyseinen mies tahtonut kenellekään mitään pahaa. Minua vain jäi ihmetyttämään, että miten isäni ei ollut nähnyt kyseistä miestä, kuullut tämän kysymystä ja että mihin mies oli ehtinyt kadota vierestäni sen muutaman sekunnin aikana, kun käänsin katseeni pois hänestä. Pihasta ei olisi nimittäin ehtinyt niin nopeasti pois varsinkaan ilman, että sitä olisi huomannut.


Kirjoittanut nimimerkki Mies-81 (aikuinen mies)

26.2.2015




Muita kauhutarinoita, joista voisit pitää

Asuttiin tosiaan tuossa Etelä-Pohjanmaalla, ja sitä taloa kutsuttiin rukousten taloksi. Ensimmäiseksi huomasimme, että ylhäällä olevien pienien vinttikamareiden ilma oli aivan superkylmää. Siellä haisi pahalta ja siellä oli vanhoja vaatteita. Kerran otin sieltä pari henkaria pois, ja kylmä henkäys kävi läpini. Hyi että, heitin ne henkarit sinne huoneeseen ja lukitsin oven. Siellä oli erittäin ahdistavaa olla yksin. Toisekseen, siellä kuului yöllä askelia. Meillä oli tuohon aikaan kaksi saksanpaimenkoiraa, joista toinen tykkäsi nukkua yläkerran portaiden vierellä. Kun askeleet alkoivat, kumpikin koira heräsivät syvimmästäkin unesta ja liikkuivat äidin viereen, eli pois portailta. Koiratkaan eivät tahtoneet enää pysyä ylhäällä.

Sitten oli kissa, joka tuli pihaamme pyörimään aina, kun jotain tällaista tapahtui. Saatoin jättää sen pihaamme, kääntyä minuutiksi pois ja se oli jossain. Meillä oli TOSI iso piha tuohon aikaan.

Sitten, eräänä päivänä olimme erään kaverini kanssa ratsastamassa hiekkatietä ja vilkaisimme metsänreunaan. Siellä oli nainen pitkässä valkoisessa leningissä ja mustilla hiuksilla. Hän heilui siellä kuin kutsuen. Saman tien se kissa ilmestyi taas. Me katsoimme TASAN sekunnin toisiamme, nainen oli hävinnyt, Laukkasimme kotiin ja kerroimme tapahtumasta. Hän uskoi.

En usko, että nainen oli mitenkään sidoksissa taloon, mutta talon henki EI vaikuttanut kovin uskovaiselta.


Kirjoittanut nimimerkki Kokija (nuori nainen)

31.1.2017

64
(292 ääntä)

Muisto

Minulla on eräs outo muisto, tai uni. Muistan että tämä tapahtui/näin tämän unen joskus pienenä ehkä n 2 vuotiaana. Olen ihmetellut miten voin tätä muistaa kun pysyviä muistojahan silloin ei vielä synny. Kuitenkin tapahtuma on tällainen.

Muistan että makaan rattaissa tai jossain muulla pehmeällä ja pian yläpuolelleni kumartuu vanha nainen. Hän hymyilee ystävällisesti, antaa suukon poskelleni ja alkaa laulaa. Laulun myötä nukahdan, viimeinen asia mitä muistan on se että hän haihtuu yläpuoleltani ilmaan ja sanoo pehmeällä äänellä: "mummin pieni enkeli" muuta en tuolta ajalta muista. Muistan että joskus pienenä kuulin jonkun puhuvan minulle hilma mummosta ja kun kysyin kuka hän on äiti selitti että se oli hänen äitinsä joka kuoli puolivuotta ennen syntymääni.

Tunnistan hänet samaksi henkilöksi joka lauloi minulle valokuvista joita meillä on ja kerran kun hyräilin tuon selkeän muistikuvani laulua äiti kysyi kuinka tiedän sen laulun, sillä kukaan ei ollut minulle sitä laulanut, mutta mummini oli kuulemma aina laulanut sitä äidilleni kun tämä oli pieni, tosin äiti ei muistanut laulua ennen kuin hyräilin sitä. Itsekkään en laulun sanoja muista mutta muistan sävelen. Tästä on minulle jäänyt silti lämmin muistikuva


Kirjoittaja on nainen

31.1.2017