Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

16
(30 ääntä)

Oudot tuntemukset

Itsekin olen kuullut kaikenlaisia kummitusjuttuja, mutten ole nähnyt kummitusta koskaan. Jotakin outoa olen kuitenkin kokenut.
1980-luvun alkupuolella, vuonna 1982, muutimme erääseen kerrostaloasuntoon. Se oli kolme huonetta ja keittiö. Isän ja äidin makuuhuoneessa oli jotakin kummaa: Huoneessa oli hämärää, koska päivänvalo ei päässyt valaisemaan sitä kunnolla. Huoneesta oli kulku parvekkeelle ja ikkuna oli sellaiseen ilmansuuntaan päin, ettei huoneeseen päässyt aurinko paistamaan suoraan.
Ollessani yksin kotona, menin tuohon ko. huoneeseen. Siellä tuli sellainen olo kuin en olisi ollut huoneessa yksin - aivan kuin joku tarkkailisi.
En pelännyt tuota huonetta, mutten siellä viihtynytkään. Tuo outo tunne rajoittuikin ainoastaan tuohon makuuhuoneeseen.
Samantapainen tunne: aivan kuin joku tarkkailisi lähellä, tuli myös tuon kerrostalon viereisessä metsässä. Se oli todella hämärä paikka. Suuria kuusia kasvoi niin tiheässä, että jopa keskellä kirkkainta kesäpäivääkin siellä tietyssä kolkassa oli hämärää. Näiden kuusien väleissä kasvoi pienempää (joulukuusen korkuista) kuusipuuta. Ne olivat kitukasvuisia, harvaoksaisia. Maassa oli, siellä täällä, kuoppia jotka olivat kuin pommien tekemiä. Ei kuitenkaan suuria. Maassa lojui vanhoja peltiämpäreitä, jotka olivat ruostuneet niin, ettei pohjia eikä alaosista ollut enää mitään jäljellä. noin 20 cm oli ruostunut olemattomiin. Lisäksi maassa lojui kaikkea epämääräistä sälää. Eräs löytö oli vanha, ehkä lääkepullo. Pieni ruskea, jonka etiketistä oli kaikki teksti häipynyt aikojen saatossa. Kun avasin pullon korkin, ilmoille pöllähti aivan karseä, väkevä löyhkä.
Paikassa mielen valtasi niin kolkko tunne, että siellä ei kauaa viihtynyt. Ihan tuntui siltä kuin jokin olisi ollut läsnä.
Samanlainen, paitsi astetta pelottavampi paikka oli erään maantieltä talon pihaan johtavan tien varrella. Tuo tie kulki metsäkaistaleen halki, ja kun siellä liikuin yksin, olin kuulevani kuin ääni olisi käskenyt poistumaan paikalta. "Lähde pois täältä." olin kuulevinani, kun katsoin eräästä kohdasta sitä synkkää metsikköä ja sammaleista kalliorinnettä.
Noihin aikoihin olin 11-12-vuotias.
Myöhemmällä iällä, kolmikymppisenä, vuonna 2004 muutin 1950-luvulla rakennettuun kerrostaloon. Asuin 8. kerroksessa ja hissi nousi 9. kerrokseen asti. Mutta ullakolle mennäkseen piti nousta portaat ylös. Kymmeniä askelmia.
Kun ullakolle meni, aistin selkeästi jonkin oudon fiiliksen ja siihen sisältyi juuri sellainen jonkin läsnäolon. Tunne oli niin väkevä, etten viihtynyt tuolla ullakolla kovinkaan kauaa. Pois vaan ja nopeasti.
Kun portaat laskeutui alas ja meni kohti hissin ovea, näin että vastapäätä oli asunnon ovi. Postiluukussa ei ollut nimeä, ja kerrottiin ettei tuossa asunnossa ollut asunut kukaan aikoihin. Kun odotin hissiä ja katselin tyhjän asunnon ovea, olin aistivani jotain sellaista, ettei tuon asunnon kohdalla ollut ihan kaikki okei. Aivan kuin se ullakolla aistimani tunne olisi ollut jollakin tapaa sidoksissa tuohon tyhjillään olleeseen asuntoon.
Tämän lisäksi tuo outo, epämiellyttävä tunne valtasi minut aika ajoin myös 8. kerroksen asunnossa, missä asuin.
Eikä tässä vielä kaikki: kun olin muuttamassa tuohon taloon, niin ennen muuttoa kävin katselemassa talon pihapiiriä. Tuolloin koin jotakin ennennäkemätöntä. Yhtäkkiä, ollessani piha-alueella yksin, keskellä sitä pihaa olin kuulevani äänen: "Älä muuta tähän taloon."
Kun myöhemmin muutin taloon, niin pian sain todeta että talon asukkaista useimmat olivat hyvin töykeää ja epäystävällistä väkeä. Eräät vihasivat minua ja täysin ilman yhtään mitään järjellistä syytä.
Jokin siinä talossa tuntui olevan vialla. Asuttuani talossa 14 kk, muutin pois.
En tiedä, mistä nämä tuntemukset tulivat? Välillä olen pohtinut niitä asioita, enkä ole keksinyt tapauksille selitystä.


Kirjoittanut nimimerkki Muistelija (keski-ikäinen mies)

4.8.2014




Muita kauhutarinoita, joista voisit pitää

Asuttiin tosiaan tuossa Etelä-Pohjanmaalla, ja sitä taloa kutsuttiin rukousten taloksi. Ensimmäiseksi huomasimme, että ylhäällä olevien pienien vinttikamareiden ilma oli aivan superkylmää. Siellä haisi pahalta ja siellä oli vanhoja vaatteita. Kerran otin sieltä pari henkaria pois, ja kylmä henkäys kävi läpini. Hyi että, heitin ne henkarit sinne huoneeseen ja lukitsin oven. Siellä oli erittäin ahdistavaa olla yksin. Toisekseen, siellä kuului yöllä askelia. Meillä oli tuohon aikaan kaksi saksanpaimenkoiraa, joista toinen tykkäsi nukkua yläkerran portaiden vierellä. Kun askeleet alkoivat, kumpikin koira heräsivät syvimmästäkin unesta ja liikkuivat äidin viereen, eli pois portailta. Koiratkaan eivät tahtoneet enää pysyä ylhäällä.

Sitten oli kissa, joka tuli pihaamme pyörimään aina, kun jotain tällaista tapahtui. Saatoin jättää sen pihaamme, kääntyä minuutiksi pois ja se oli jossain. Meillä oli TOSI iso piha tuohon aikaan.

Sitten, eräänä päivänä olimme erään kaverini kanssa ratsastamassa hiekkatietä ja vilkaisimme metsänreunaan. Siellä oli nainen pitkässä valkoisessa leningissä ja mustilla hiuksilla. Hän heilui siellä kuin kutsuen. Saman tien se kissa ilmestyi taas. Me katsoimme TASAN sekunnin toisiamme, nainen oli hävinnyt, Laukkasimme kotiin ja kerroimme tapahtumasta. Hän uskoi.

En usko, että nainen oli mitenkään sidoksissa taloon, mutta talon henki EI vaikuttanut kovin uskovaiselta.


Kirjoittanut nimimerkki Kokija (nuori nainen)

31.1.2017

78
(328 ääntä)

Muisto

Minulla on eräs outo muisto, tai uni. Muistan että tämä tapahtui/näin tämän unen joskus pienenä ehkä n 2 vuotiaana. Olen ihmetellut miten voin tätä muistaa kun pysyviä muistojahan silloin ei vielä synny. Kuitenkin tapahtuma on tällainen.

Muistan että makaan rattaissa tai jossain muulla pehmeällä ja pian yläpuolelleni kumartuu vanha nainen. Hän hymyilee ystävällisesti, antaa suukon poskelleni ja alkaa laulaa. Laulun myötä nukahdan, viimeinen asia mitä muistan on se että hän haihtuu yläpuoleltani ilmaan ja sanoo pehmeällä äänellä: "mummin pieni enkeli" muuta en tuolta ajalta muista. Muistan että joskus pienenä kuulin jonkun puhuvan minulle hilma mummosta ja kun kysyin kuka hän on äiti selitti että se oli hänen äitinsä joka kuoli puolivuotta ennen syntymääni.

Tunnistan hänet samaksi henkilöksi joka lauloi minulle valokuvista joita meillä on ja kerran kun hyräilin tuon selkeän muistikuvani laulua äiti kysyi kuinka tiedän sen laulun, sillä kukaan ei ollut minulle sitä laulanut, mutta mummini oli kuulemma aina laulanut sitä äidilleni kun tämä oli pieni, tosin äiti ei muistanut laulua ennen kuin hyräilin sitä. Itsekkään en laulun sanoja muista mutta muistan sävelen. Tästä on minulle jäänyt silti lämmin muistikuva


Kirjoittaja on nainen

31.1.2017