Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

20
(50 ääntä)

Yksin kotona

Oli kevät/kesä mutta kesäloma ei ollut vielä alkanut. Tulin kotiin klo 13.20 tai jotain sinnepäin.
Olin siis yksin kotona ja luin kummitus juttuja.En usko yliluonnolliseen,enkä halua uskoa, koska jos pelkään-niin minä todellakin sitten pelkään. Meillä on vessassa liiketunnistin-valo eli se menee automaattisesti päälle jos joku liikkuu siellä. Olin olohuoneessa ja vessa ei ollut kovin lähellä. Yht'äkkiä vessan valo syttyi valo,eli jotain liikettä siellä oli pakko olla. Säikähdin mutta en välittänyt asiasta sen enempää ja jatkoin lukemista. Seuraavaksi seinästä alkoi kuulua vaimeaa koputusta ja puin äkkiä kengät jalkaani ja menin katsomaan ulos,mutta mitään/ketään ei ollut. Ajattelin että olin kuullut omiani mutta sitten se kuului uudestaan. Menin äkkiä katsomaan,yllätys yllätys,ketään/mitään ei ollut. Soitin äidille että saanko lähteä isovanhemmilleni koska en halunut olla enää hetkeäkään kotona. Äiti sanoi että pysy kuitenkin nyt vain kotona. Katsoin vessaan päin ja näin oven takana vilahtavan mustan "sumuisen henkilön" En tunnistanut henkilöä mutta säikähdin aivan totaalisesti ja menin ulos portaille istumaan. Pitkään aikaan mitään ei tapahtunut. Ajattelin että menen pyytämään kaveriani leikkimään ja kuulin takaani vaimean huudon ja juoksin kovempaa. Asiat loppuivat,eikä sen jälkeen minulle ole tapahtunut mitään vastaavaa. Se oli vain yksi karmiva ja pelottava päivä.


Kirjoittanut nimimerkki tytön tylleröinen (nuori)

9.6.2014




Muita kauhutarinoita, joista voisit pitää

Asuttiin tosiaan tuossa Etelä-Pohjanmaalla, ja sitä taloa kutsuttiin rukousten taloksi. Ensimmäiseksi huomasimme, että ylhäällä olevien pienien vinttikamareiden ilma oli aivan superkylmää. Siellä haisi pahalta ja siellä oli vanhoja vaatteita. Kerran otin sieltä pari henkaria pois, ja kylmä henkäys kävi läpini. Hyi että, heitin ne henkarit sinne huoneeseen ja lukitsin oven. Siellä oli erittäin ahdistavaa olla yksin. Toisekseen, siellä kuului yöllä askelia. Meillä oli tuohon aikaan kaksi saksanpaimenkoiraa, joista toinen tykkäsi nukkua yläkerran portaiden vierellä. Kun askeleet alkoivat, kumpikin koira heräsivät syvimmästäkin unesta ja liikkuivat äidin viereen, eli pois portailta. Koiratkaan eivät tahtoneet enää pysyä ylhäällä.

Sitten oli kissa, joka tuli pihaamme pyörimään aina, kun jotain tällaista tapahtui. Saatoin jättää sen pihaamme, kääntyä minuutiksi pois ja se oli jossain. Meillä oli TOSI iso piha tuohon aikaan.

Sitten, eräänä päivänä olimme erään kaverini kanssa ratsastamassa hiekkatietä ja vilkaisimme metsänreunaan. Siellä oli nainen pitkässä valkoisessa leningissä ja mustilla hiuksilla. Hän heilui siellä kuin kutsuen. Saman tien se kissa ilmestyi taas. Me katsoimme TASAN sekunnin toisiamme, nainen oli hävinnyt, Laukkasimme kotiin ja kerroimme tapahtumasta. Hän uskoi.

En usko, että nainen oli mitenkään sidoksissa taloon, mutta talon henki EI vaikuttanut kovin uskovaiselta.


Kirjoittanut nimimerkki Kokija (nuori nainen)

31.1.2017

78
(328 ääntä)

Muisto

Minulla on eräs outo muisto, tai uni. Muistan että tämä tapahtui/näin tämän unen joskus pienenä ehkä n 2 vuotiaana. Olen ihmetellut miten voin tätä muistaa kun pysyviä muistojahan silloin ei vielä synny. Kuitenkin tapahtuma on tällainen.

Muistan että makaan rattaissa tai jossain muulla pehmeällä ja pian yläpuolelleni kumartuu vanha nainen. Hän hymyilee ystävällisesti, antaa suukon poskelleni ja alkaa laulaa. Laulun myötä nukahdan, viimeinen asia mitä muistan on se että hän haihtuu yläpuoleltani ilmaan ja sanoo pehmeällä äänellä: "mummin pieni enkeli" muuta en tuolta ajalta muista. Muistan että joskus pienenä kuulin jonkun puhuvan minulle hilma mummosta ja kun kysyin kuka hän on äiti selitti että se oli hänen äitinsä joka kuoli puolivuotta ennen syntymääni.

Tunnistan hänet samaksi henkilöksi joka lauloi minulle valokuvista joita meillä on ja kerran kun hyräilin tuon selkeän muistikuvani laulua äiti kysyi kuinka tiedän sen laulun, sillä kukaan ei ollut minulle sitä laulanut, mutta mummini oli kuulemma aina laulanut sitä äidilleni kun tämä oli pieni, tosin äiti ei muistanut laulua ennen kuin hyräilin sitä. Itsekkään en laulun sanoja muista mutta muistan sävelen. Tästä on minulle jäänyt silti lämmin muistikuva


Kirjoittaja on nainen

31.1.2017