Kauhutarinat.fi - kauhutarinoita, kummituksia ja spiritismiä

Kauhutarinoita uutuusjärjestyksessä

Tuleeko mieleen omia kauhutarinoita? Käy kirjoittamassa tarinasi!

20
(72 ääntä)

Olimme ystäväni ja tämän

Olimme ystäväni ja tämän saksanpaimen koiran kanssa viettämässä viikonloppua hänen sukunsa vanhalla talolla joka on rakennettu joskus 1800 ja 1900 -luvun vaihteella.

Istuimme kaverini kanssa makuuhuoneen sängyllä ja naureskelimme jollekki typerälle jutulle. Sänkyä vastapäätä, huoneen toisella puolella, oli pieni lipasto, jolle oli asetettu kaverini sisarusten, sanotaan vaikkapa Jeren ja Aadan kuvat, sekä kyseisen ystäväni meikkipussi, josta aukinaisen vetoketjun takia osa kosmetiikasta oli levinnyt pöydälle. Kesken puheemme molemmat pomppasimme paikallamme, kun Jeren kuvan omaava taulu ja osa meikeistä lennähti seinään ja sitä kautta lattialle. Samaan aikaan sängyn vieressä nukkuva koira ponnahti pystyyn ja alkoi haukkua lipastoon päin niin, että rauhoitteleminen oli oma haasteensa.

Seuraavan aamuna ystäväni puhui puhelimessa isänsä kanssa ja mainitsi tapahtuneesta, jolloin tämä vakavoitui, ja kertoi yhden talon entisen asukkaan hirttäytyneen pirtin kattoparruihin. Tämänkin miehen nimi oli ollut Jere.

Vielä näin kuusi vuotta myöhemminkin, on vaikea uskoa tapahtunutta ja sitä myöhäisinä iltoina samaisen ystäväni kanssa muistelemme.


Kirjoittanut nimimerkki Remotius (aikuinen)

8.11.2016

-55
(101 ääntä)

Koira

Tämä ei itse asiassa ole kauhutarina, vaan (aika) pelottava sattuma, no, aloitetaan:

Kun kesäloma alkoi, minä ja äitini lähdimme käymään Särkänniemessä. Isäni ja labradorinnoutajamme jäivät kotiin. Koiramme oli saanut epilepsiakohtauksen, kun minä ja äitini olimme poissa.

No, ei tässä mitään, mutta pari päivää tämän jälkeen äitini tuli maininneeksi kohtauksesta kaverilleen. Sanotaan kaveria vaikka Tiinaksi. Joka tapauksessa äiti kertoi puhelimen välityksellä tapauksesta Tiinalle. Puoli tuntia tämän puhelun jälkeen Tiinan vuoden vanha tiibetinspanieli oli saanut ensimmäisen epilepsiakohtauksen. Meidän koirallamme näitä kohtauksia on ollut useita.

Ei nyt kovin pelottava tapaus, mutta outo sattuma.


Kirjoittanut nimimerkki Potterhead (nuori nainen)

9.10.2016

51
(133 ääntä)

Pelottava kokemus

Muistan tämän selkeästi. Se tapahtui vuonna 2003 ollessani kaksitoista vuotias. Olimme mökillämme kesällä. Äidillä oli kasvimaa, isä teki aina puutöitä ja siskoni leikki aina nukeilla.

Mökkimme on todella lähellä itärajaa. Vaarini kertoi minulle että mökin vieressä olevan pienen metsän takana suomi otti yhteen venäläisten kanssa talvisodassa 1939. Vaarini kertoi myös minulle että venäläisiä oli todella paljon ja suomalaiset hävisivät taistelun. En silloin jaksanut kuunnella vaariani, koska olin pieni tyttö ja ei minua sotajutut kiinnostaneet.

Pari päivää myöhemmin menin metsään ja muistin että tämä oli se paikka, josta vaarini kertoi minulle. Kuljin paikalla, kaivoin maata ja löysin vain ruosteisia metallin paloja ja kaikkea muuta krääsää.

Myöhemmin kun tulin paikalle uudestaan kuulin kuin joku olisi kuiskannut: "älä tule tänne, venäläiset hyökkäävät pian". Pelästyin, katsoin ympärilleni, enkä käsittänyt kuka voisi sanoa jotain tuollaista. Heti tämän jälkeen kuulin "Juokse, he tulevat!".

Juoksin ja juoksin ja kun pääsin mökilleni kerroin asiasta vaarilleni, ja hän totesi: "kaveriahan ei jätetä".

Ihmettelin mitä vaarini sanoi ja menin huoneeseeni, sängylle makaamaan ja miettimään tapahtunutta. Vielä tänäkään päivänä kukaan ei usko minua.


Kirjoittaja on aikuinen nainen

18.9.2016